• Uutiset

    Ei tarkoitettu

    Surullisin mielin tätä kirjoitan ja niin paljon mielummin olisin kirjoittanut miten hienon pentueen Halla sai. Viime viikon torstaina Hallalla alkoi supistamaan kun oltiin päivillä 66 (normaalisti tiineys kestää sen 65 vrk kissoilla). Nopean ponnistelun jälkeen syntyi perätilassa todella pieni tyttö jota seurasi vaivattomasti toinen pentu joka sekin syntyi perätilassa. Molempia pentuja jouduin elvyttämään/hieromaan kunnolla sillä kumpikin syntyi ilman sikiöpussia ja olivat elottomia syntyessään. Ensimmäinen virkosi hieman mutta toinen ei missään vaiheessa. Halla hoiti tätä yhtä hyvin ja jakopentueen (veriryhmien sopimattomuus) takia pentu sai syödä vastiketta ensimmäiset 16h. Hyvin nopeasti pentu kuitenkin meni huonompaan suuntaan ja epäilin sen kuolevan viimeistään iltaan mennessä. Sinnikkäästi pentu kuitenkin jaksoi tsempata ja perjantaina aamulla vastassa…

  • Ajankohtaista,  Uutiset

    Veriryhmän merkitys kasvatuksessa

    Kissoilla voi olla kolme veriryhmää; A, B ja AB josta viimeiseksi mainittu on harvinaisin. Devon rex-rodussa jopa yli 25% kissoista on B-veriryhmä ja onkin vain järkevää testata veriryhmä kaikilta jalostukseen tarkoitetulta devoneilta. Veriryhmän voi määrittää joko verestä labrassa (suurin osa Suomessa toimivista klinikoista tarjoaa tätä mahdollisuutta mutta tällöin et tiedä geneettistä perimää, eli saat vain tietää onko kissa A vai B-ryhmää) tai dna-testillä. A-veriryhmää edustava voi olla joko heterotsygootti tai homotsygootti A. Eli kissan geneettinen veriryhmä voi olla joko AA tai Ab. B-veriryhmää edustava on aina homotsygootti B. Eli kissan geneettinen veriryhmä on aina bb. AB-veriryhmä periytyy itsenäisesti ja ilmeisesti AB-geeni on dominoiva B-veriryhmän geenille mutta resessiivinen A-veriryhmän geenille. AB-veriryhmäläisillä ei…

  • Uutiset

    Z-Pentue syntyi

    Sohjo on kolmena edellisenä kertana ollut päiväsynnyttäjä ja niinpä odotin taas, että pennut syntyisivät päivällä / illalla. Kun tiistaina myöhäisillalla ei ollut mitään merkkejä  ilmassa päätin mennä nukkumaan käsi pentukopassa silittäen Sohjoa. Siinä tasan viisi yli neljä havahduin ininään joka ei tullut aikuisesta kissasta. Säpsähdin hereille ja laitoin valot päälle. Pentukopassa oli Sohjon (ja varaemo Iisin) lisäksi kaksi pentua. Onneksi Sohjo on viisas ja hyvä synnyttäjä – tyypit oli ilman kalvoja (eli saivat hyvin happea) ja istukoiden irrottaminen oli juuri menossa. Olivat ilmeisesti syntyneet hyvin tiuhaan tahtiin. Siinä sitten auttelin hieman istukoiden irrotuksessa ja kuivasin pentuja. Sohjon kanssa ihaninta on se, että se ei kovin stressaa avusta eikä se oikeastaan…

  • Quiero Illán de Vacas, kuva Pekka Savolainen
    Uutiset

    Miksi en tekohengitä

    Kun vuonna 2006 ensimmäinen pentueeni syntyi varjelin pentuja kuin haukka. Paapoin ja punnitsin, olin huolissani ja hoivasin. Toinen pentue meni samalla huolenpidolla. Kolmannen pentueen kohdalla emolta ei tullut tippaakaan maitoa ja käsiruokin kuusi pentua aina sinne neljään viikkoon asti – kahden tunnin välein ensimmäiset kolme viikkoa kunnes maistelivat kiinteää ruokaa. Viisi pentua selvisi ja niistä kasvoi hyviä ja terveitä pentuja. Kun seuraavissa pentueissa oli näitä vähän heikompia kavereita niin innolla (ja kokemuksella) lisäruokin niitä, pidin hengissä ja hoivasin. Silti pentuja kuoli tai jouduin lopettamaan ne. Tällöin päätin, että kuihtuvaa vastasyntynytty pentua en kanna. Autan sitä ”luonnollisella tavalla”, eli kun muut pennut nukkuu nostan sen nisälle ja valvon, että ei jää…

  • Uutiset

    Miksi kasvatat?

    Miksi kasvatat? Aika perusteltu kysymys ainakin siinä vaiheessa kun ihminen (minä) on lingonnut maailmalle enemmän kuin 20 pentuetta ja kohtapa melkein kymmenen vuoden ajan. Aika helppo vastaus myöskin – koska rakastan sitä. Olen koukussa genetiikkaan, periytymistieteeseen ja siihen miten voit teorisoida kaiken ja silti lopputulos on ripaus sitä, tätä, tuota ja tuuria. Minusta se on yhtä ihmeellistä joka kerta. Joskus nuorempana ajattelin ruusuisesti, että kasvatan joku päivä maailman kauniimpia devoneita. Vaikka se ajatus ei ole täysin hävinnyt niin olen kasvanut ja huomannut, että ne muut asiat painaa siellä vakaakupissa niin paljon enemmän kuin se, että onko kasvattamallani kissalla miten syvä stoppi ja korvat miten isot. Se ei toki tarkoita, etteikö standardia…

  • Uutiset

    Kasvattajan karu arki vol 4356

    Kasvattaminen on niin pyllystä välillä, että tekisi mieli itkeä ja huutaa ja raivota. Iisi aloitti synnyttämään lauantaina illalla. Reilun tunnin työnsi jotain mikä ei minusta näyttänyt pennulta vaan tyhjältä pussilta mutta en uskaltanut puhkaista pussia pelossa, että näinkin väärin. Siinä sitä hetken katseltuani viereen ilmestyi ihan toisenvärinen pussi ja yhtäkkiä syntyi ensimmäinen pentu. Se ensimmäinen pussi oli tosiaan ollut tyhjä sikiöpussi ja koska se oli hidastanut linjastoa ensimmäinen pentu syntyi kuolleena. Ei virkonnut vaikka yritin elvyttää. Pentu numero kaksi syntyi terhakkaana ja elävänä. Pentu numero kolme syntyi kuolleena mutta oli keskenmennyt (eli selvästi kehityksessä jäljessä ja kuollut varmaan pari päivää aiemmin jo). Sitten odoteltiin melkein kymmenen tuntia seuraavan kanavan tyhjentymistä.…

  • Uutiset

    Odottavan aika

    … on aina liian pitkä. Sohjon ja Iisin pitäisi synnyttää tällä viikolla. Iisi on aivan järkyttävän iso kun taas Sohjon kohdalla veikkaus on 1-2 pentua. Ainahan se odottavan aika on pitkä (ja viimeinen viikko on aina todella -liian- pitkä) mutta nyt kun odotan kahta pentuetta tuntuu tämä vielä järkyttävämmältä. Kun odotat sitä yhtä poksahdusta voit keskittää kaiken huomion siihen mutta nyt huomaan, että vaatii oikeasti aika paljon (muun elämän ohessa) kun yrittää keskittyä molempiin tyttöihin ja varmistella merkkejä. Pentueita on sen verran kerääntynyt, että ihan hermoheikkona en jaksa enää olla mutta tottakai kun kyse on lemmikeistä sitä on aina erityisen huolissaan siitä, että kaikki varmasti menee hyvin. Onneksi Sohjon ensimmäinen…

  • Uutiset

    Erittäin kaikkea -rotu

    Miten ärsyttävää devon rexin ulkomuotojalostus onkaan. Erittäin ärsyttävä. Koko sen ajan kun olen devoneita kasvattanut minua on ärsyttänyt kasvattajien jatkuva tavoittelu siitä, että pentu olisi ”vielä enemmän”. Ulkomuotojalostuksen vieminen äärimmäisyyksiin näyttäisi olevan päätavoite monelle kasvattajalle ja sitä kautta devonin ulkonäkö muokataan aina vaan älyttömämpään suuntaan. Kun aloitin vuonna 2004 puhuttiin devoneiden ”extreme tyypistä”. Näitä oli nähtävissä lähinnä jenkeissä jossa devonia oli pitkälti risteytetty American Shorthairin kanssa (AHS). Tämä extreme-tyyppi oli jo minusta kovin kovin pitkällä alkuperäisestä devonista. Euroopassa oltiin vielä ”lasten kengissä” ja hieman hassut kissat pärjäsivät ihan hyvin näyttelyissä. Vertaa alkuperää (linkki) ja extreme tyyppiä (linkki) Muutama vuosi eteenpäin ja trendi laskeutui Eurooppaan. Nykyään ollaan tosin jo extremen ohi ja puhutaan ”ultra-tyypistä”.…

  • Uutiset

    Jalostuskissan ikä

    Mikä on sopiva ikä pennuttaa kissa? Mikä on sopiva ikä käyttää urosta? Moni kasvattaja käyttää kovin nuoria kissoja siitokseen ja perustelee sen sillä, että: 1. Kissa kiimailee niin paljon, että sitä ei jaksa Erkkikään 2. Kissa kehittää kohtutulehduksen koska se kiimailee koko ajan 3. Nuoren kissan on helpompi synnyttää 4. Kissat on tarkoitettu synnyttämään nuorena, siksi ne kiimailevat niin nuorena 5. Urokset merkkaa 6. Uudelleensijoittaminen on helpompaa kun kissa on nuori Itse en allekirjoita yhtäkään väitettä (tai ainakaan kovin pysyvällä kynällä). Itse olet kasvattajana tiesi valinnut. Voit lääkitä kissaa pillereillä tai kestää kiimat. Sijoita urokset urostalouksiin jossa niillä ei ole naaraita seurana. Se, että huutava kissa ei nyt sovi omaan…

  • Uutiset

    Ajatuksia kasvattamisesta

    Optimaalinen kasvattaminen olisi tehdä vain kauneilla, terveillä ja hyväluonteisilla kissoilla pentuja. Ikävä kyllä, täydellisiä yksilöitä ei ole ja pennut ei ole suoraviivaisesti vanhempiensa summa. Minusta hyvä kasvatus kumpuaa järkevästä kasvattajasta. Otetaan yksilö A joka on naaras. Kasvattaja ajattelee, että olisipa kiva tehdä yksilölle pennut mutta A on vielä turhan nuori. Kasvattaja antaa A:n kasvaa rauhassa kuitenkin  pitäen silmällä sen kehitystä ja mittaamalla sitä tietyin väliajoin (terveystutkimukset, näyttelyt, luonne, jne). Kun A on siinä parin vuoden tienoilla kasvattaja arvioi sen olevan valmis äidiksi sekä henkisen, että fyysisen terveyden kannalta. Kasvattaja on jo kahden vuoden aikana ehtinyt pohtia monenlaisia yhdistelmiä ja nähtyään mitä A:n vanhemmat ovat jättäneet aiemmissa pentueissa sekä A:n sisaruksissa…