Kävi silleen hassusti.

Ehkä tiedätte sijoitusuroksen kirouksen? Sen, että silloin kun vähiten olisi mahdollisuuksia tai aikaa niin uros alkaa merkkailemaan. Implantin laittamista kun haluttiin venyttää (olisi minulle ensimmäinen uros joka moisen saa eikä vaikutuksista ole varmuutta) niin päätin yrittää astuttaa kaksi naarastani. Mahdollisimman huonoon aikaan tietty.

Quiero OrejanaEli sekä Quiero Orejana, että Quiero Sanxenxo on astutettu Xarmax DevonDream’lla (Albus). Sohjolla (Orejana) on laskettu aika 22.11 ja Iisillä (Sanxenxo) 10.12. Minulla on laskettu aika niiden välissä eli siksi on mahdollisimman huono aika juuri nyt. Mutta minkäs teet. Kaiken kukkuraksi Sohjon pentue on ns. jakopentue eli pentuja ruokitaan käsin ensimmäiset 16h koska isän ja emän veriryhmien yhteensopimattomuus aiheuttaa muuten pennuille kuoleman.

Pyydän siis kärsivällisyyttä viestien/puheluiden vastaamiseen kun saatan olla synnyttämässä juuri sillon kun soitat/laitat sähköpostia :)

Halusin hieman perustella Sohjon käyttöä koska neito (vai frouva) täyttää kuusi vuotta tammikuussa ja tämä tulisi olemaan Sohjon neljäs pentue. Viime pentueen kohdalla ajattelin, että se olkoot viimeinen mutta sitten tulikin neljä poikaa. Ja niin ihania kun pojat onkin niin siitä ei ollut minulle mini-Sohjoa jatkoon. Minulla on toki Sohjosta kaksi naarasta jatkossa kahdesta eri uroksesta mutta joku sisäinen ääni on nalkuttanut, että sieltä vielä uupuu ”se” naaras. Siispä se olisi nyt tai ei koskaan sillä kuuden ikävuoden iässä minusta naaras saa jäädä jo eläkkeelle. Sohjo on onneksi synnyttänyt aina loistavasti ja hoitanut kaikki pentunsa aivan täydellä sydämellä joten sen en usko olevan mikään ongelma.

Uusi puuAlbus oli ajateltu isäksi Sohjon viimeiselle pentueelle koko ajan joten sikäli tämä aikataulujen muutos ei muuttanut tätä asiaa mutta toki olisin halunnut siirtää astutuksen hiukan myöhempään.

Muita uutisia sen verran, että kissat sai uuden kiipeilypuun joka on aivan hitti – eteenkin massiivinen keskirunko on kiipeilemisestä innostuneiden devoneiden mieleen.

Halla (Berry’s Cava te Quiero) kävi näyttelyissä Helsingissä viime kuussa ja nakkasi itselleen paneelipaikan ja peräti yhden äänen kolmesta! Sen jälkeen neiti onkin laulanut rakkauslauluja täällä kelle jaksaa niitä kuunnella. Ah, nuoren kissan kiima on niin hermoja raastavaa ettei tosikaan.

2 kommentoi “Kävi silleen hassusti.Lisää oma→

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

%d bloggaajaa tykkää tästä: